13 syytä siihen, miksi innovaatioita syntyy Suomessa liian vähän suhteessa verovaroista tehtyyn panostukseen.

Innovaatiokupla -kirja on nyt entistä ajankohtaisempi, kun valtion velkakierre pitää saada pysäytettyä ja kuntakenttä ehkä historiansa kovimmassa myllerryksessä. Paitsi tuotteilla, niin tuottavuutta lisäävillä innovatiivisilla ja rohkeilla poliittisilla ratkaisuilla on nyt suuri kysyntä!

Hyvinvoinnin ja julkisen sektorin ylläpidon perustana on terve, tuottava talouselämä ja kohtuullinen sekä tuottava verovarojen käyttö julkisella sektorilla. Jälkimmäinen ontuu pahasti sillä esim.

edellisen vuosikymmenen aikana hukkaan heitettyjen verovarojen määrä saattaa yltää miljardiluokkaan.

Innovaatiotalouteen sisältyy kaikki kehittämis- ja hanketoiminta, jonka valtavassa kulttuurissa

liikkuu Suomessa rahaa miljardikaupalla. Koska tuottava keksintö- ja innovaatiotoiminta innovaatiotalouden osana on yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tärkein edellytys, niin on välttämätöntä hahmottaa mitkä ongelmat sitä pahimmin jarruttavat.

”Innovaatiokupla - menetettyjen keksintöjen maa” -kirja nostaa esille ainakin osan noista ongelmista, niiden syistä ja seurauksista, jotta niitä voitaisi paremmin korjata. Tavoitteena on myös, että kirjan paljastukset saisivat aikaan sysäyksen varsinaisten tutkimusten tekemiseen.

Tässä kolmetoista kirjasta poimittua syytä siihen, miksi Suomessa syntyy liian vähän innovaatioita verovaroin tehtyyn panostukseen nähden:

¤  Ehkä pahin este ongelmien esille pääsyyn on ollut suomalainen salailevan konsensuksen kulttuuri, joka toimii sisäistetyn itsesensuurin tapaisesti sekä päättäjien, että kentän toimijoiden parissa.

 

¤  Osin edellisestä johtuen on syntynyt tilanne, jossa esimerkiksi tiedotusvälineet ovat pitkälti niin sanotusti pihalla siitä, mitä innovaatiotaloudessa oikein tapahtuu. Todellisuutta vääristävä olotila on toisaalta myös maan poliittisen ilmaston ja sitä seurailevan toimituspolitiikan tulosta.

¤  Heikko politiikka ja priorisoinnin puute:  puolueet ovat vetäneet perinteisesti verovaroja omiin leireihinsä, omien äänestäjiensä eduksi. Silloin yhteinen, kansakunnan etu on jäänyt vähemmälle.

 Se on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleenkin heikentävästi vahvan innovaatiopolitiikan ja keksintöjen syntyyn. Nykyinen ”innovaatiomuoti” ei ole sanottavasti muuttanut tilannetta.

¤ Suomalaisen työelämäkulttuurin innovatiivisuutta estävät asenteet sekä usein myös huono johtaminen heikentävät innovatiivisuuden, luovien ratkaisujen syntyä työyhteisöissä.

¤  Julkisten resurssien hajoittamisesta (liian paljon toimijoita ja koordinointi puuttuu) johtuva ja verovaroin tehtyihin panostuksiin verrattuna huono tuottavuus keksintöjen synnyssä ja niiden viemisessä markkinoille.

¤ Päällekkäisyydestä johtuva turha tutkimus innovaatiojärjestelmän virheenä ja tuhlaamisena.

¤ Innovaatiotalouden rahoitusohjelmien (hanketoiminta) huono vetäminen ja seuranta.

Edellinen koskee sekä yksityisiä hankkeiden toteuttajia, että julkishallinnon eri yksiköiden projekteja (tuore esimerkki VTV:n 2012 alussa julkistama tarkastustutkimus)

Yhteenlaskettuna hukatut rahat voivat kohota miljardiluokkaan. Kannattaa vertailumielessä arvioida mitä niilläkin olisi saatu aikaan, jos ne olisi sijoitettu tuottaviin innovatiivisiin hankkeisiin.

Jokaisen innovaation takana on yksi tai useampi keksijä. Keksinnöllisen luovuuden tulosten

viemistä kaupallisesti menestyviksi innovaatioiksi vaikeuttavat toimijatasolla vielä esimerksi nämä puutteet:

¤  Keksijäkoulutuksen puute ja sen vaikutukset keksijän tietämykseen ja menettelytapojen osaamiseen. Myös keksintöjen hyödyntäjille, ostajille, lisensoijille tarvittaisi koulutusta.

¤ Rahoituksen liiallinen vähyys, puute, katkeilevuus ja huono, osittain väärä kohdentaminen

”keksinnöstä innovaatioksi” -prosessin eri vaiheissa.

¤ Puuttuvat pelisäännöt siinä miten keksintöjen hyödyntämisestä ylipäänsä neuvotellaan.

Myös julkisten rahoitusinstrumenttien tahoilta syntyvä keksijöiden yrittäjiksi painostaminen.

¤  Edelliseen liittyy olennaisesti puutteellinen valmennus keksinnön suojaamiseen eri tilanteissa, ylipäänsä valmennuksen ja pätevän maksuttoman lakiasiantuntijan puute varsinkin prosessin alkuvaiheessa.

¤¤¤¤¤

Suomen valtiontalouden ylisuuri ja kasvava velka kuormittaa kaikkia kansalaisia. Tuossa

mielessä myös innovaatiotalouden ongelmat kuuluvat kaikille veronmaksajille.

Valtion talous on ollut jo pitkään sairas. Samalla kuitenkin poliitikkojen toimesta Suomi sitoutuu

varaamaan rahaa miljardikaupalla muiden maiden itse aiheutettujen velkojen takuiksi sekä lainoiksi.

Samalla myös katsotaan läpi sormien esimerkiksi budjettivaroin tuotettuja isoja kehittämisprojekteja, joissa huonosta ja vastuuttomasta johtamisesta on koitunut projektikohtaisesti satojen miljoonien tappioita. Noita projekteja on kertynyt vuosien mittaan kymmeniä, mutta

hukatuista rahoista ei julkisella sektorilla velvoiteta mitään tahoa rahalliseen vastuuseen. Esimerkkeinä voi mainita lähiaikoina Valtion talouden tarkastusviraston ja Yleisradion TV1:n MOT-ohjelman paljastamat  sosiaalis- ja terveysministeriön  tietotekniikkahankkeet, joissa on

väärinkäytöksillä tuhlattu verovaroja satoja miljoonia.

Hälyttävintä on kuitenkin se, että hukatuista rahoista ei kukaan rahoituspäätöksiä tehneistä virkamiehistä ota vastuuta, koska mikään taho ei edes sitä vaadi.

Menevätkö VTV:n tarkastustulokset ja tutkivaa journalismia edustavat ohjelmat hukkaan? Miksi veronmaksajia edustavat kansanedustajat eivät tee asialle mitään?

Yritysmaailmassa vastaavanalaisesta ’puhalluksesta’ saisi heti potkut, rikossyytteet, suuret korvausvaatimukset ja maineen menetyksen loppuiäksi. Julkisella sektorilla korkea ministeriön virkamies sen sijaan arvostelee röyhkeästi VTV:n tarkastuksia  väärinkäytöksistä kertovassa MOT-ohjelmassa.

Näin ”Maailman henkisen omaisuuden päivän (26.4.2012) tuntumassa on erittäin perusteltua kysyä kuinka monta keksinnöllistä ja kaupallistamiskelpoista tuotetta tai ratkaisua noillakin tuhlatuilla miljoonilla olisi saatu aikaan?!

Tarvitaan siis ensin oikeaa politiikkaa, rohkeita toimia sekä innovatiivisia ratkaisuja, jotta tuottavuus käytettyihin resursseihin nähden saadaan kääntymään kohti tervehtyvää taloutta.

¤¤¤¤¤

(tiivistelmän ”Innovaatiokupla -menetettyjen keksintöjen maa” kirjan ( 2011) sisällöstä kokosi  25.4.2012 kirjan tekijä, Marjasinikka Väänänen)